eri

joined 2 years ago
[–] eri@sopuli.xyz 7 points 1 month ago

Älypuhelinten ja somen myötä voisi luulla, että ihmisten osallistuminen kansalaisyhteiskuntaan olisi korkeammalla tasolla kuin koskaan ennen.

Uskon että näin juurikin on, mutta se ei näy akateemisiin piireihin asti, koska osallistumista on paljon vaikeampi mitata digitaalisessa maailmassa. Nykyään suositaan suljettuja alustoja kuten Tiktokia ja Discordia, joista on hyvin vaikea saada irti populaatiotason tilastoja. Twitter jakoi vielä 2010-luvulla laajaa tilastodataa, mutta on käsittääkseni nostanut hintoja rajusti uudessa omistuksessa.

Toisaalta varjopuoli on, että suljettujen alustojen kautta on helpompi ohjailla massoja. Facebook jäi taannoin kiinni Cambridge Analytica -tapauksessa, mutta luulen että koko ala otti siitä väärät opit eikä näistä enää jäädä kiinni. Esimerkiksi Nepalin vallankumouksessa on hyvin isot panokset, koska rajanvedosta on naapurustossa muutenkin kiistoja, joten vaikea uskoa että algoritmeja ei olisi peukaloitu suuntaan tai toiseen.

Ehkä nivoutuu siinä mielessä AP:n ajatukseen, että nykyaikana ei välttämättä tule samanlaista proletariaatin nousukautta kuin historiassa, koska yhä pienempi eliitti voi ohjailla yhä vahvemmin yhteiskuntaa ja kaapata resurssit. Sen kummemmin en osaakaan demografiakysymyksiin ottaa kantaa.

[–] eri@sopuli.xyz 3 points 2 months ago

Kyllä, pitää mennä läpi sekä neuvostosta (jota uutinen koskee) että parlamentista.

[–] eri@sopuli.xyz 8 points 3 months ago

Would be nice to disable this for /feeds/ endpoints. Most feed readers cannot solve Anubis challenges.

[–] eri@sopuli.xyz 2 points 3 months ago (1 children)

Minkä lain nojalla uhkasakot ja sakot siis annetaan?

[–] eri@sopuli.xyz 3 points 3 months ago* (last edited 3 months ago) (3 children)

Jos ehdotus menee läpi EU:ssa, voi olla et se pitää ottaa Suomessakin käyttöön, riippumatta mitä mieltä silloinen eduskunta siitä on.

Mitä tarkoitat että "pitää ottaa käyttöön"? Käsittääkseni tämä on työkalu, jonka palveluntarjoaja voi ottaa käyttöön noudattaakseen helposti digipalvelusäädöstä (DSA), mutta DSA ei oman tulkintani mukaan edellytä tämän työkalun käyttöä. Asetuksesta:

Verkkoalustan voidaan katsoa olevan alaikäisten käytettävissä, kun sen ehdoissa sallitaan palvelun käyttö alaikäisille, kun sen palvelu on suunnattu alaikäisille tai pääasiassa alaikäiset käyttävät sitä tai kun palvelun tarjoaja on muulla tavoin tietoinen siitä, että jotkut sen palvelun vastaanottajat ovat alaikäisiä, esimerkiksi siksi, että se jo käsittelee muihin tarkoituksiin palvelunsa vastaanottajan henkilötietoja, joista paljastuu tämän ikä.

Eli käänteisesti, palvelu voi täyttää DSA:n vaatimukset pistämällä käyttöehtoihin alaikärajan, eikä sitä oman tulkintani mukaan tarvitse valvoa "Oletko yli 18?" -popuppia kummemmalla välineellä, jos palvelu ei ole alaikäisille suunnattu.

DSA:ssa mainitaan myös BIK+ -strategia, johon tämä uusi ikärajatyökalu enemmän liittyy, mutta BIK+:n lisäykset eivät ole sitovia:

Digipalvelusäädöksen nojalla komissio voi kutsua erittäin suurten verkkoalustojen tarjoajia soveltamaan tällaisia käytännesääntöjä ja pyytää niitä sitoutumaan erityisiin toimenpiteisiin riskien vähentämiseksi siten, että havaittuihin yksittäisiin riskeihin tai haittoihin puututaan tiettyjä käytännesääntöjä noudattamalla. Vaikka tällaisten käytännesääntöjen soveltaminen on jatkossakin vapaaehtoista, erittäin suurten verkkoalustojen tarjoajien tekemistä sitoumuksista tehdään riippumattomia tarkastuksia.

Eli jos lapset näkevät pornoa jollain verkkosivulla, niin komissio voi heristää sormeaan ja pyytää palvelua käyttämään komission iänvarmistustyökalua. Palveluntarjoaja voi kieltäytyä, eikä siitä seuraa erityisemmin mitään. Firman julkisuuskuva voi ehkä tahriintua, jos sitäkään.

 

Tuli Hacker Newsissä vastaan tämä mielenkiintoinen kirjoitus, jossa pohditaan jäänmurtajabisnestä Yhdysvaltojen näkökulmasta.

Suomesta mainitaan:

By far the most experienced icebreaker builder in the world is Finland. Because Finland’s entire coast can freeze during the winter, and because Finland depends on sea transport for over 90% of its imports and exports, it maintains a large fleet of Baltic icebreakers to keep shipping channels open. As a result, Finland has developed unrivaled expertise in icebreaker construction. Finnish firms have designed roughly 80% of the world’s icebreakers and built 60% of them.

Kirjoittaja mukaan Yhdysvallat maksaa lähemmäs 2 miljardia jokaisesta kotimaisesta jäänmurtajastaan, kun taas Suomesta niitä saisi reilusti alle miljardilla ja lyhyemmällä toimitusajalla. Suomalaisia jäänmurtajia ei kuitenkaan haluta ostaa protektionistisen kauppapolitiikan vuoksi.

Yle uutisoi kesällä Suomen ja Yhdysvaltojen jäänmurtajayhteistyöstä, josta tässä todetaan:

The U.S. has made some gestures to try and improve its icebreaker construction with the ICE Pact, a non-binding agreement to collaborate and share information on icebreaker design and construction. But experts appear skeptical as to whether this will have much impact, as it’s predicated on attracting foreign orders for U.S.-built icebreakers that aren’t likely to materialize.

Mietteitä? En itse tajunnut suomalaisista uutisista, miten iso bisnesrako jäänmurtajissa on, koska kyllähän niitä luulisi muidenkin osaavan rakentaa, mutta ilmeisesti ei!